24. kesäkuuta 2016

This Is Volleyball!

Moikka! :) Kuten suurin osa teista tietääkin, lentopallo on todella suuri osa mun elämää. Täällä blogissakin olen aina välillä kertonut pelireissuista, turnauksista ja treeneistä sekä erilaisista leireistä. Tänne blogiin olen purkanut myös omia mietteitä kivuista, motivaatiosta ja harjoitteluongelmista. Täällä blogisssa on myös vilahdellut paljon lentopallo-aiheisia valokuvia. Olenkin todella onnellinen, että minulle on kertynyt kivoja kuvia pelitilanteista, joukkuekavereista ja Power Cupeista. Vaikka elämäni arki pyörii lähes kokonaan koulun ja lentopallon ympärillä, en ole ikinä omistanut sille edes kokonaista postausta, Power Cup - postauksia lukuunottamatta. Nyt on kuitenkin vihdoin sen aika. Tää on sitä lenaa! 

010
1-lenaa-001

Miten päädyin lentopallon pariin ja mitä se minulle merkitsee?

Aloitin lentopallon pelaamisen jo eskarissa, kun äitini alkoi taas valmentamaan. Äiti oli valmentanut ennen minun ja Marian syntymää ja aloitti sitten uudestaan vetämään joukkuetta minun ikäisilleni. Äitini oli myös pelannut lentopalloa nuorempana, joten päädyin lajin pariin hänen kauttaan. Jos äitini ei olisi pelannut joskus lentopalloa, en tiedä, olisinko koskaan päätynyt lajin pariin. Ehkä, sillä kotipaikkakunnallani lentopallon harrastajamäärät ovat todella suuret. Olen äitini johdatuksesta lajin pariin todella kiitollinen ja iloinen. 

Lentopallo merkitsee minulle todella paljon. En muista, miten tärkeää se oli minulle pienenä, mutta oli aina kiva lähteä illalla harjoituksiin näkemään kavereita. Lentopallon täytyykin olla minulle todella tärkeää, jotta motivaationi pysyy yllä. On välillä rankkaa lähteä pimeällä talvisäällä ja pitkän koulupäivän jälkeen treeneihin, kun läksyjäkin olisi vielä tekemättä. Harkoissa kuitenkin piristyy aina, varsinkin jos oma peli kulkee hyvin. :) Lentopallon takia raahaudun salille ja lenkille, vaikka ei aina huvittaisikaan. Jos minulla ei olisi treenejä arjessani ja pelireissuja viikonloppuisin, en tiedä mitä tekisin kaikella luppoajallani. Parhaat kaverini pelaavat kanssani samassa joukkueessa, joten treenit ovat aina myös sosiaalista vuorovaikutusta. Rakastan tätä lajia, enkä todellakaan ole valmis luopumaan siitä.

IMG_2430
106-001

Lentopallourani sarjat ja saavutukset

Lentopallourani aikana olen pelannut sarjapelejä E-B-ikäluokissa. Pelasin tällä kaudella yhden turnauksen A-tytöissäkin. Olen pelannut myös Marian kanssa Beach Volleyta Junior Tourilla ja tietysti kavereiden kanssa. Olen ollut jopa yhdellä maajoukkueleirillä ja lukuisilla alueleireillä. Aluejoukkuevuoteni huipentuivat Lännen alueen 1. joukkueeseen pääsyyn ja SM-pronssiin, vaikka en juurikaan saanut pelata SM-turnauksessa. Olen ollut myös todella monessa Power Cupissa ja tämän vuoden Power Cup on jo yhdeksäs! Tavoitteena saavuttaa vielä kymmenes. :) Lempivuoteni ovat olleet C:n vanhempi ikävuosi, jolloin pelasimme koko kauden SM-sarjassa. Molempina B-vuosina kävimme myös SM-sarjassa, mikä on sekin hyvä saavutus. Naisten 3. sarjaa pelasin tällä kaudella. Parhaimpina saavutuksinani pidän C:n välieräturnausta ja Power Cupin 4. sijaa.  

062
lena 4

Kohtaamani haasteet

Kun harrastaa jotakin lajia yli kymmenen vuotta, ei varmasti voi olla välttymättä erilaisilta haasteilta. Nyt kun ajattelen, on omalla kohdallani ollut haasteita kohtuullisen vähän. Vai onko tämä paljon? En ole aivan varma. Minulla on ollut urallani yksi suuri loukkaantuminen, selän rasitusmurtuma, joka diagnosoitiin muutama vuotta sitten. Selkäni oli ollut kipeä pitkään, ja vian löytyminen oli kyllä suuri helpotus. Murtuma tuli vain todella ikävään paikkaan, ns. parhaan kauteni alkuun. En esimerkiksi päässyt C-ikäisten aluejoukkueiden SM-kisoihin loukkaantumisen takia. Myös alkukauteni meni loukkaantumisen takia puihin, ja kehittymiseni lentopallon parissa otti tietysti takapakkia. Pääsin kuitenkin pelaamaan kahden kuukauden jälkeen, vaikka selkä tuntui aluksi oudolta ja jäykältä. Jouduin myös vaihtamaan peliroolia. Selkävamman lisäksi minulla on ollut satunnaisia sormivammoja ja selkä- ja polvikipuja, mutta ei mitään vakavampaa.

Loukkaantumiset eivät kuitenkaan ole olleet ainoita haasteitani. Noin puolitoista vuotta sitten vanha kouluni ja treenisalini ja kuntosali suljettiin sädesieniongelman takia. Pääsimme onneksi toiseen saliin treenailemaan, mutta salivuoroja oli tarjolla paljon vähemmän. En myöskään päässyt käymään kuntosalilla hetkeen. Joukkuelajeihin kuuluu tietysti aina myös se, että joku haluaa lopettaa pelaamisen. Ennen viime kautta oli epäselvää, pääsisimmekö edes pelaamaan junnusarjaa. Klaarasimme kauden ainoastaan seitsemällä pelaajalla (Ja kahdella yli-ikäisellä!) joten siihen nähden saamme olla tyytyväisiä tulokseemme. Olemme myös joutuneet treenailemaan ilman valmentajaa.

1- 34 (10)
1- 159 (36)

Roolini joukkueessa

Olen pelannut kunnolla oikeastaan kahta paikkaa, yleispelaajaa/hakkuria ja keskitorjujaa. En oikeastaan edes osaa sanoa, kummasta paikasta pidän enenmmän, tai kummassa pelaan paremmin. Pidän kovasti molemmista pelirooleissa ja onnistuminen molemmilta paikoilta tuntuu tietysti aina hyvältä. Torjunnan ottaminen tai nopean keskihyökkäyksen uppoaminen kenttään tuntuu mahtavalta. Hakkurissa ja keskarissa on se huonopuoli, että takakenttäpeli jää todella vähäiseksi. Libero korvaa keskitorjujan takakierrossa, ja hakkuri yleensä piilotetaan, jotta häntä voidaan käyttää hyökkäyksessä.  Takakenttäpelissä minulla onkin paljon parannettavaa ensi kaudelle.

Pelkän pelipaikan lisäksi pelaajalla on tietysti myös jonkinlainen henkinen rooli joukkueessa. Minä olen vieläpä toiminut joukkueeni kapteenina. Pelikentällä uskallan käyttää ääntä ja olen suorapuheinen. Joskus pienempänä olin kamala nalkuttaja, mutta siitä ominaisuudesta olen onneksi päässyt eroon. Olen myös yleensä mukana organisoimassa juttuja, mikä tietysti kuuluukin kapteenin rooliin. Olen rauhallinen, mutta uskallan kyllä sanoa tarvittaessa tuomarille.

lp1
2

Tuleva kausi 2016-2017

Olen pelannut koko ikäni lentopalloa yhdessä ja samassa seurassa. Tulevaa kautta varten minulla ja joukkueellani on kuitenkin edessä seuran vaihto, sillä emme saisi tänne enää joukkuetta. Vaihdamme siis Alahärmän Kisaan, missä meidän olisi tarkoitus pelata naisten kakkossarjaa ja A-tyttöjen sarjaa. Kaikki vaikuttaa tähän mennessä ihan hyvältä, ja on hienoa, että meillä on vielä mahdollisuus jatkaa rakasta harrastustamme. :) Pääsemme varmasti hyvään valmennukseen ja treenailemaan vähän isompaan porukkaan. Haasteita tulevaan kauteen tulee siitä, että treenimatkat ovat todella pitkät, eikä niihin ole oikeastaan mahdollisuutta kulkea itse. Sitä en vielä tiedä, tuleeko seuraava kausi jäämään viimeiseksi kaudekseni lentopallon parissa. Abivuoden ja tavoitteellisen harjoittelun yhdistäminen saattaisi olla aika haastavaa. 

Tähän loppuun haluan vielä kiittää vanhempiani valmentajina toimimisesta ja harrastuksiin kuskaamisesta, sekä muusta tukemisesta! Kiitos myös seuralle, joukkuekavereille (Niin entisille, nykyisille ja tulevillekin!) ja kaikille muille valmentajille, vastustajille sekä kannustajille, kaikille ketkä ovat olleet mukana matkani varrella. Kiitos! 

2 kommenttia